keskiviikko 11. tammikuuta 2012

VENÄLÄISEN KIRJALLISUUDEN VUOSI 2012

Tomi Huttunen kirjoittaa:

Kaunokirjallisuuden vuosi 2012 näyttää jo nyt komealta, sillä suomennettua venäläistä kirjallisuutta ilmestyy tänä vuonna poikkeuksellisen paljon. Täydellä syyllä voi puhua venäläisen nykykirjallisuuden buumista, jota saattelemaan ilmestyy keväällä Café Voltaire -sarjan neljäs osa: Kenen aika? Esseitä venäläisestä nykykirjallisuudesta.

Sergei Dovlatov: Meikäläiset. Pitkään kaivattu suomennos, Sergei Dovlatovin (1941–1990) suvun tarina vallankumousajan Vladivostokista 80-luvun New Yorkiin. Suom. Pauli Tapio. Idiootti, maaliskuu.

Sergei Dovlatov: Matkalaukku. Dovlatovin anekdooteista koostuva novellikokoelma. Suom. Pauli Tapio. Idiootti, lokakuu.

Sergei Lukjanenko: Yöpartio. Neliosaisen bestseller-kirjasarjan ensimmäinen osa, sekoitus vampyyritarinaa, fantasiaa ja kauhua. Suom. Arto Konttinen. Into, huhtikuu.

Andrei Volos: Animaattori. Fiktiivinen kuvaus vuonna 2002 tapahtuneesta Moskovan teatterikaappauksesta. Suom. Anton Nikkilä. Bazar, maaliskuu.

Vladimir Nabokov: Naurua pimeässä. Lolitan sisarteoksena pidetty klassikko. Gummerus, tammikuu.

Aleksandr Solženitsyn: Vankileirien saaristo. Silberfeldt, syyskuu.

Dj Stalingrad: Eksodus. Omaelämäkerrallinen kuvaus 2000-luvun Venäjältä. Keskiössä moskovalainen hc-punkskene. Suom. Veli Itäläinen. Into, huhtikuu.

Mihail Šiškin: Sinun kirjeesi. Pariskunnan kirjeenvaihdosta kehittyy ajan ja todellisuuden ylittävä tarina. Suom. Vappu Orlov. WSOY, elokuu.

Lidia Tšukovskaja: Vajoaminen. Sisältää Anna Ahmatova -elämäkerturin pienoisromaanit Vajoaminen ja Sofia Petrovna. Suom. Kirsti Era. Into, huhtikuu.

Ljudmila Ulitskaja: Medeia ja hänen lapsensa. Lesken muistot, perheen kohtalot ja 1900-luvun Venäjän historia peilautuvat moskovalaiskirjailijan proosassa. Suom. Arja Pikkupeura. Siltala, huhtikuu.



Erityisen ilahduttavaa on, että Sergei Dovlatovin proosaa saadaan vihdoin suomeksi. Leningradista Tallinnan kautta New Yorkiin emigroituneen Dovlatovin fiktiiviset anekdootit ovat viime vuosikymmenten hilpeintä venäläistä kerrontaa. Dovlatov oli nobelistirunoilija Joseph Brodskyn läheinen ystävä. Nykyprosaisteista myös Café Voltairen blogissa esiintynyt Andrei Astvatsaturov on Dovlatovin perillisiä. Molempia kirjailijoita julkaisee haminalainen Idiootti. Into-kustannus puolestaan laittaa markkinoille peräti kolme venäläistä teosta. Näistä Sergei Lukjanenkon fantasiaromaanisarja Yöpartio (Notšnoi dozor) on kansainvälinen bestseller, jonka elokuvaversiosta tuli vielä kirjaakin kovempi hitti. Into julkaisee tänä keväänä sarjan ensimmäisen osan. Bazar puolestaan julkaisee Andrei Volosin Animaattorin, joka käsittelee fiktion keinoin pysyvän ajankohtaista teemaa Venäjällä: romaani kuvaa tšetšeenitytön kasvua terroristiksi, historiallisena viitekehyksenä on kymmenen vuoden takainen Moskovan teatterikaappaus. WSOY julkaisee syksyn aluksi Mihail Šiškinin palkitun romaanin Sinun kirjeesi. Šiškin on paljon suitsutettu menestyskirjailija, jota pidetään vahvan venäläisen realistisen kerrontaperinteen uudistajana. Siltala puolestaan jatkaa Suomessakin menestyneen ja kansainvälisesti arvostetun Ljudmila Ulitskajan proosan julkaisemista, nyt vuorossa on Medeia ja hänen lapsensa.

Vuoden merkittävin uudelleenjulkaisu on Aleksandr Solženitsynin Vankileirien saaristo, joka palauttanee meillä keskustelun suomettuneisuuteen ja kipeitä yhteiskunnallisia kysymyksiä käsittelevään kirjallisuuteen. Sofi Oksasen mielestä Vankileirien saaristo on niitä teoksia, joiden pitää olla jatkuvasti lukijoiden saatavilla, muistutuksena historiallisista tosiasioista. Solženitsynin julkaisee Oksasen Silberfeldt. Tärkeä klassikkojulkaisu on myös Vladimir Nabokovin Naurua pimeässä, joka jatkaa Gummeruksen Nabokov-kertauksia.

Tässäkään tuskin on kaikki venäläinen kirjallisuus, mitä uusi vuosi tuo tullessaan, joten venäläisen kirjallisuuden ystävän kelpaa vuonna 2012. Runoutta toki jää kaipaamaan. Pientä lohtua tuovat Anna Ahmatovasta elämäkertaa kirjoittaneen Lidia Tšukovskajan pienoisromaanit.

-
Tomi Huttunen on Kenen aika? -kirjan toimittaja yhdessä Tintti Klapurin kanssa.

5 kommenttia:

  1. Onpa hienoa, että naapuristamme käännetään näin monipuolista kirjallisuutta!

    VastaaPoista
  2. Onpa mainio lista! Syksyllä ilmestyi todella laaja ja kiintoisa Sanna Turoman ja Kirsti Ekosen Venäläisen kirjallisuuden historia. Mainio luettava näiden kevään ehrkkujen tueksi. http://www.gaudeamus.fi/verkkokirjakauppa/_kulttuuri/ekonen-venalaisen/

    VastaaPoista
  3. Hieno lista, hienoja nimiä! Listaan voisi vielä lisätä Jevgeni Griškovetsin Joet, joka ilmestyi alkuvuodesta jyväskyläläiseltä Kampus Kustannukselta: http://jyy.fi/kustannus/tuotteet.php?id=85&offset=0.

    VastaaPoista
  4. Kiitos lisäyksestä! Joet kuulosti oikein hyvältä.

    VastaaPoista