Päivi Brink kirjoittaa:
Olenko nähnyt kirjallisuuslehden tulevaisuuden vierailtuani Electric Literature -lehden sivuilla? Lehti ilmestyy digitaalisesti ja sitä voi lukea tietokoneen ruudulta, lukulaitteesta, tablettitietokoneelta tai kännykästä. Lehdestä on mahdollisuus saada paperiversio print-on-demand -tyylillä ja sen voi myös kuunnella. Jokaisessa lehdessä on viisi novellia ja lehden tarkoitus on palauttaa novellit osaksi lukijoiden arkea.
"Here’s how our model works: To publish the paperback version of Electric Literature, we use print-on-demand; the eBook, Kindle, iPhone, and audio versions are digital. This eliminates our up-front printing bill. Rather than paying $5,000 to one printer, we pay $1,000 to five writers, ensuring that our writers are paid fairly. Our anthology is available anywhere in the world, overruns aren’t pulped, and our back issues are perpetually in print. We hope that this model can set a precedent: more access for readers, and fairness for writers."
Lehti löytyy osoitteesta http://electricliterature.com/
Päädyin lehden sivuille luettuani Benjamin Samuelin artikkelin True Confessions Of A Book Lover, missä kerrotaan, kuinka hän päätyi suosittelemaan Tumblr-blogia julkaisualustaksi kirjallisuuslehdelle: http://www.huffingtonpost.com/benjamin-samuel/true-confessions-of-a-boo_1_b_1467482.html?ref=books&ncid=edlinkusaolp00000008
Tervetuloa! Virtuaalinen kirjallisuuskahvila Café Voltaire jatkaa Avaimen Café Voltaire -kirjasarjan aloittamaa keskustelua maailman nykykirjallisuuksista. Ota kuppi kuumaa ja istahda pöytään. Café Voltaire on sielua virkistävä kohtaamispaikka, jossa keskustellaan nykyihmisen tilanteesta maailmassa.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kustantamot. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kustantamot. Näytä kaikki tekstit
keskiviikko 2. toukokuuta 2012
maanantai 13. helmikuuta 2012
Suomenruotsalaista kirjallisuuskeskustelua
Päivi Brink kirjoittaa:
Nyt kannattaa seurata Schildts & Söderströmin sivuilla käytävää blogikeskustelua kirjailijan palkkioista ja kustantamon voitoista ja siitä, minkälaisen kirjallisuuden kustantaminen kannattaa. Tässä kirjailija Monika Fagerholmin kommentti, jonka oikein ymmärtämiseksi kannattaa lukea keskustelua laajemmin:
08.02.2012 13:44 Monika Fagerholm
Sluta behandla oss författare som om vi var idioter. Det är inte upp till förlagets ledning eller någon annan att ekonomiplanera för oss - hur vi försörjer oss eller inte försörjer oss angår inte förlaget eftersom vi som sagt inte är anställda hos förlaget och därmed också har vår frihet att välja var vi ger ut våra böcker (i teorin :-) )DET saken gällde var en ödmjuk undran om hur det är möjligt att det led som håller igång hela den här showen ("bokproduktionen") ska få ett par hundra euro för ofta flera års jobb medan alla andra led har ersättningar för sitt arbete som normala människor (förlaget som ska "dela förlusterna" är ingen fysisk person så förhållandet är inte jämlikt - själva har ni månadslöner)? Och därtill är det nog meningen "vi" ska förstå att utdelningar på aktieinnehav ska bli möjliga (och givetvis,också de i helt andra storleksklasser)samt att styrelsemedlemmarna ska ha sina skäliga arvoden etc. Resonemanget att vi ska ha leva av bidrag för att ägarna ska få ut vinster är ju också marknadsekonomiskt åt helvete (om det börjar gå bra för förlaget så höjs ju inte royaltysatserna t.ex.) - vid sidan av då det principiella att högre leden i den här showen ska få l e k a marknadsekonomi kosta vad det kosta ville medan vi som inte tjänar nu eller förväntas tjäna i framtiden ska stå för idealismen. För vi alla vet ju att utgivningen av skönlitteratur i svenskfinland aldrig varit lönsamt. Det är den här principiella diskussionen om hur vi ska ha det som borde föras - läs t.ex. Miki Ekman i Nya Argus - men också så att vi som sitter här ganz unten ska ha en say.
http://www.sets.fi/BlogPost.php?id=883
Nyt kannattaa seurata Schildts & Söderströmin sivuilla käytävää blogikeskustelua kirjailijan palkkioista ja kustantamon voitoista ja siitä, minkälaisen kirjallisuuden kustantaminen kannattaa. Tässä kirjailija Monika Fagerholmin kommentti, jonka oikein ymmärtämiseksi kannattaa lukea keskustelua laajemmin:
08.02.2012 13:44 Monika Fagerholm
Sluta behandla oss författare som om vi var idioter. Det är inte upp till förlagets ledning eller någon annan att ekonomiplanera för oss - hur vi försörjer oss eller inte försörjer oss angår inte förlaget eftersom vi som sagt inte är anställda hos förlaget och därmed också har vår frihet att välja var vi ger ut våra böcker (i teorin :-) )DET saken gällde var en ödmjuk undran om hur det är möjligt att det led som håller igång hela den här showen ("bokproduktionen") ska få ett par hundra euro för ofta flera års jobb medan alla andra led har ersättningar för sitt arbete som normala människor (förlaget som ska "dela förlusterna" är ingen fysisk person så förhållandet är inte jämlikt - själva har ni månadslöner)? Och därtill är det nog meningen "vi" ska förstå att utdelningar på aktieinnehav ska bli möjliga (och givetvis,också de i helt andra storleksklasser)samt att styrelsemedlemmarna ska ha sina skäliga arvoden etc. Resonemanget att vi ska ha leva av bidrag för att ägarna ska få ut vinster är ju också marknadsekonomiskt åt helvete (om det börjar gå bra för förlaget så höjs ju inte royaltysatserna t.ex.) - vid sidan av då det principiella att högre leden i den här showen ska få l e k a marknadsekonomi kosta vad det kosta ville medan vi som inte tjänar nu eller förväntas tjäna i framtiden ska stå för idealismen. För vi alla vet ju att utgivningen av skönlitteratur i svenskfinland aldrig varit lönsamt. Det är den här principiella diskussionen om hur vi ska ha det som borde föras - läs t.ex. Miki Ekman i Nya Argus - men också så att vi som sitter här ganz unten ska ha en say.
http://www.sets.fi/BlogPost.php?id=883
perjantai 10. helmikuuta 2012
Avain lopettaa yleisen kirjallisuuden kustantamisen
BTJ Finlandin tiedote 8.2.12
BTJ Finland laajentaa kirjastoille suunnatun ammattikirjallisuuden valikoimaansa
Kirjastoalan toimija BTJ Finland tulee keskittymään yhä voimakkaammin uusien palvelujen kehittämiseen kirjastoille. BTJ:hin kuuluva Avain-kustantamo laajentaa kirjastoille suunnattujen ammatti-, tieto- ja äänikirjojen valikoimaansa. BTJ lopettaa yleisen kirjallisuuden kustantamisen syksyllä 2012 keskittyäkseen vahvemmin ydinosaamiseensa eli kirjastoille suunnattuihin palveluihin.
Keväällä 2012 Avain-kustantamolta ilmestyy yhteensä 20 nimikkeen valikoima. Kevään ensimmäinen kaunokirjallinen julkaisu on unkarilaisen nykykirjallisuuden kärkeen kuuluvan György Spirón ensimmäinen suomennettu romaani Kevätnäyttely. Kevään kotimaisena kaunokirjana julkaistaan Seija Vilénin toinen romaani Pohjan akka. Vahvaan tietokirjallisuusvalikoimaan kuuluu mm. Hanna Nikkasen ja Lilly Korpiolan ajankohtainen populaari tietokirja Arabikevät. Avain julkaisee myös ainoana suomalaisena kustantamona yksinomaan kirjastoille suunnattua ammattikirjavalikoimaa.
BTJ Finland Oy on osa ruotsalaista BTJ Group -konsernia. BTJ:n liiketoimintaan kuuluvat kirjastoaineistonvälitys, luettelointi- ja tietokantapalvelut, Avain-kustantamo sekä BTJ Pron kalusteet sekä tarvikkeet. Lisäksi BTJ välittää koulukirjoja peruskouluille. Kirjastojen monipuoliseen palvelemiseen keskittyvän yrityksen vahvuuksia ovat kirjastomaailman ja kirjastoasiakkaiden pitkäaikainen tuntemus.
---
Lisäksi Avaimen Facebook-sivuilla selvennetään:
Avain siis lopettaa yleisen kirjallisuuden, joka tarkoittaa kaunokirjallisuutta sekä yleisiä tietokirjoja, kustantamisen syksyllä 2012. Jatkamme kuitenkin kirjastoille suunnatun ammattikirjallisuuden julkaisemista. Tämä pitää sisällään laajemminkin kirjallisuutta käsitteleviä teoksia (kuten esimerkiksi Aloittamisen taito ja Länsimaisen kirjallisuuden historia) ja kirjoittamisoppaita (kuten Kirjoita runo! ja Sata sivua), joita markkinoidaan kirjastojen lisäksi myös kirjakaupoille ja muille jälleenmyyjille. Kustannamme ainoana tahona Suomessa yksinomaan kirjastoille suunnattua monipuolista kirjallisuutta, mistä olemme ylpeitä! Avain on osa BTJ:tä, joka on kirjastotuotteisiin ja -palveluihin keskittyvä yritys.
Esimerkkejä kirjastoille suunnatusta ammattikirjallisuudestamme löytyy nettisivuilta: http://www.avain.net/julkaisut/kirjastoammatillinen-kirjallisuus.html
BTJ Finland laajentaa kirjastoille suunnatun ammattikirjallisuuden valikoimaansa
Kirjastoalan toimija BTJ Finland tulee keskittymään yhä voimakkaammin uusien palvelujen kehittämiseen kirjastoille. BTJ:hin kuuluva Avain-kustantamo laajentaa kirjastoille suunnattujen ammatti-, tieto- ja äänikirjojen valikoimaansa. BTJ lopettaa yleisen kirjallisuuden kustantamisen syksyllä 2012 keskittyäkseen vahvemmin ydinosaamiseensa eli kirjastoille suunnattuihin palveluihin.
Keväällä 2012 Avain-kustantamolta ilmestyy yhteensä 20 nimikkeen valikoima. Kevään ensimmäinen kaunokirjallinen julkaisu on unkarilaisen nykykirjallisuuden kärkeen kuuluvan György Spirón ensimmäinen suomennettu romaani Kevätnäyttely. Kevään kotimaisena kaunokirjana julkaistaan Seija Vilénin toinen romaani Pohjan akka. Vahvaan tietokirjallisuusvalikoimaan kuuluu mm. Hanna Nikkasen ja Lilly Korpiolan ajankohtainen populaari tietokirja Arabikevät. Avain julkaisee myös ainoana suomalaisena kustantamona yksinomaan kirjastoille suunnattua ammattikirjavalikoimaa.
BTJ Finland Oy on osa ruotsalaista BTJ Group -konsernia. BTJ:n liiketoimintaan kuuluvat kirjastoaineistonvälitys, luettelointi- ja tietokantapalvelut, Avain-kustantamo sekä BTJ Pron kalusteet sekä tarvikkeet. Lisäksi BTJ välittää koulukirjoja peruskouluille. Kirjastojen monipuoliseen palvelemiseen keskittyvän yrityksen vahvuuksia ovat kirjastomaailman ja kirjastoasiakkaiden pitkäaikainen tuntemus.
---
Lisäksi Avaimen Facebook-sivuilla selvennetään:
Avain siis lopettaa yleisen kirjallisuuden, joka tarkoittaa kaunokirjallisuutta sekä yleisiä tietokirjoja, kustantamisen syksyllä 2012. Jatkamme kuitenkin kirjastoille suunnatun ammattikirjallisuuden julkaisemista. Tämä pitää sisällään laajemminkin kirjallisuutta käsitteleviä teoksia (kuten esimerkiksi Aloittamisen taito ja Länsimaisen kirjallisuuden historia) ja kirjoittamisoppaita (kuten Kirjoita runo! ja Sata sivua), joita markkinoidaan kirjastojen lisäksi myös kirjakaupoille ja muille jälleenmyyjille. Kustannamme ainoana tahona Suomessa yksinomaan kirjastoille suunnattua monipuolista kirjallisuutta, mistä olemme ylpeitä! Avain on osa BTJ:tä, joka on kirjastotuotteisiin ja -palveluihin keskittyvä yritys.
Esimerkkejä kirjastoille suunnatusta ammattikirjallisuudestamme löytyy nettisivuilta: http://www.avain.net/julkaisut/kirjastoammatillinen-kirjallisuus.html
keskiviikko 8. helmikuuta 2012
Anna-Riikka Carlson WSOY:n kustannuspäälliköksi
WSOY:n tiedote:
08.02.2012
FM Anna-Riikka Carlson on nimitetty WSOY:n kotimaisen kaunokirjallisuuden kustannuspäälliköksi 1.5.2012 alkaen.
Carlson on toiminut perustamansa Avain-kustantamon vetäjänä vuodesta 2003.
FM Lari Mäkelä on aloittanut WSOY:n kotimaisen kaunokirjallisuuden toimituspäällikkönä vuoden 2012 alusta. Hän on työskennellyt WSOY:ssä kustannustoimittajana vuodesta 2007 alkaen.
- WSOY jatkaa työtään kotimaisen kaunokirjallisuuden keskeisenä kustantajana entisestään vahvistunein voimin. Anna-Riikka Carlson tuo kokemuksensa ja raikkaat näkemyksensä työyhteisöön, jossa on suuri innostus ja vahva osaaminen. Wsoy:n kirjailijakunta ja uudet kyvyt ovat osaavien ammattilaisten hyvässä hoidossa, kustantaja Leena Majander sanoo.
08.02.2012
FM Anna-Riikka Carlson on nimitetty WSOY:n kotimaisen kaunokirjallisuuden kustannuspäälliköksi 1.5.2012 alkaen.
Carlson on toiminut perustamansa Avain-kustantamon vetäjänä vuodesta 2003.
FM Lari Mäkelä on aloittanut WSOY:n kotimaisen kaunokirjallisuuden toimituspäällikkönä vuoden 2012 alusta. Hän on työskennellyt WSOY:ssä kustannustoimittajana vuodesta 2007 alkaen.
- WSOY jatkaa työtään kotimaisen kaunokirjallisuuden keskeisenä kustantajana entisestään vahvistunein voimin. Anna-Riikka Carlson tuo kokemuksensa ja raikkaat näkemyksensä työyhteisöön, jossa on suuri innostus ja vahva osaaminen. Wsoy:n kirjailijakunta ja uudet kyvyt ovat osaavien ammattilaisten hyvässä hoidossa, kustantaja Leena Majander sanoo.
keskiviikko 1. helmikuuta 2012
Schildts & Söderströms yhteen
Päivi Brink kirjoittaa:
Täällä toisella puolen maailmaa tämä tuli minulle yllätyksenä: Schildts ja Söderströms yhdistyivät. Tieto tupsahti eteeni Facebookissa, minne kustantamo perusti heti uuden sivun. Hyvä niin. Sivuilla kerrotaan muun muassa näin:
Välkommen till Svenskfinlands nya förlag!
Vi har stolta anor – Söderströms förlag grundades redan 1891 då Werner Söderström förde över sin svenska utgivning till ett eget bolag, Schildts förlag grundades 1913 av Holger Schildt. Den 1 februari 2012 gick vi samman för att bygga en hållbar grund för den finlandssvenska förlagsverksamheten.
Nyt kun yhdistyminen on tapahtunut, se tuntuu varsin luontevalta. Kilpailun kiristyessä pienet yhdistävät voimansa. Toivotan erinomaista tulevaisuutta suomenruotsalaiselle kustantamolle, joka toivottavasti tuo meille lukijoille edelleen erinomaista suomenruotsalaista kirjallisuutta. Ovathan monet parhaista kirjailijoistamme ruotsinkielisiä.
Grattis på födelsedagen!
Tässä uudet verkkosivut: http://www.sets.fi/
Täällä toisella puolen maailmaa tämä tuli minulle yllätyksenä: Schildts ja Söderströms yhdistyivät. Tieto tupsahti eteeni Facebookissa, minne kustantamo perusti heti uuden sivun. Hyvä niin. Sivuilla kerrotaan muun muassa näin:
Välkommen till Svenskfinlands nya förlag!
Vi har stolta anor – Söderströms förlag grundades redan 1891 då Werner Söderström förde över sin svenska utgivning till ett eget bolag, Schildts förlag grundades 1913 av Holger Schildt. Den 1 februari 2012 gick vi samman för att bygga en hållbar grund för den finlandssvenska förlagsverksamheten.
Nyt kun yhdistyminen on tapahtunut, se tuntuu varsin luontevalta. Kilpailun kiristyessä pienet yhdistävät voimansa. Toivotan erinomaista tulevaisuutta suomenruotsalaiselle kustantamolle, joka toivottavasti tuo meille lukijoille edelleen erinomaista suomenruotsalaista kirjallisuutta. Ovathan monet parhaista kirjailijoistamme ruotsinkielisiä.
Grattis på födelsedagen!
Tässä uudet verkkosivut: http://www.sets.fi/
torstai 5. tammikuuta 2012
Sähkökirjan myynti kasvoi Britanniassa huimasti joulun aikaan
Päivi Brink kirjoittaa:
Sähkökirja oli tänä vuonna monen "aineeton" joululahja. Tavarapaljouteen kyllästyneet ihmiset toivoivat joulupukilta esineiden sijaan mieluummin tiedostoja - tai paremminkin lukukokemuksia. Hachette-kustantamo ilmoitti myyneensä Iso-Britanniassa yksin joulupäivänä yli 100 000 sähkökirjaa ja samoin Harper Collins ilmoitti, että he möivät joulun aikaan yli 100 000 sähkökirjaa Britanniassa. Jouluksi haluttiin monenlaista luettavaa dekkareista tietokirjoihin.
http://www.thebookseller.com/news/hachette-reports-blockbuster-christmas-e-books.html
Sähkökirja oli tänä vuonna monen "aineeton" joululahja. Tavarapaljouteen kyllästyneet ihmiset toivoivat joulupukilta esineiden sijaan mieluummin tiedostoja - tai paremminkin lukukokemuksia. Hachette-kustantamo ilmoitti myyneensä Iso-Britanniassa yksin joulupäivänä yli 100 000 sähkökirjaa ja samoin Harper Collins ilmoitti, että he möivät joulun aikaan yli 100 000 sähkökirjaa Britanniassa. Jouluksi haluttiin monenlaista luettavaa dekkareista tietokirjoihin.
http://www.thebookseller.com/news/hachette-reports-blockbuster-christmas-e-books.html
maanantai 19. joulukuuta 2011
Hyvää tahtoa
Anna-Riikka Carlson kirjoittaa:
Jos kirjoja myytäisiin kuten ennen, kirja-alalla ei kuohuisi. Viime vuosien myrskyt eivät johdu draaman kaipuusta vaan siitä, että kirjoja myydään vähemmän ja pienemmällä katteella kuin ennen. Tähän on monia syitä, joista on kirjoitettu paljon. En keskity tässä kirjoituksessa niihin vaan pohdin syitä mustavalkoiseen ajatteluun, joka jakaa kirja-alan ihmiset niihin, jotka saavat jatkuvasti liian pienen korvauksen työstään – kuten kirjailijat, kääntäjät, freelancerit – sekä niihin, joiden väitetään olevan ulkomaisten johtajien, kvartaaliajattelun ja viihteellistymisen vietävissä ja hyötyvän liikaa toisten työstä. Näitä ovat kustantajat, kirjakaupat ja logistiikkayritykset.
On totta, että taiteen tekijät, sisällön tuottajat, saavat useimmiten työstään kohtuuttoman pienen korvauksen, mutta sellaisen saa usein myös kustantaja ja kirjakauppa. Tästä johtuvat monet ongelmat työpaikoilla sekä organisaatiouudistukset ja uudelleenjärjestelyt. Tietenkin näitä järjestelyjä tehdään myös osin väärin perustein tilanteissa, joissa olisi kompromisseja jäljellä tai muita vaihtoehtoja kokeiltavana.
Ajattelen, että ihmiset, jotka kirjoittavat ja lukevat paljon, ovat halukkaita näkemään asioiden kaikki puolet ja eri sävyt ja välttämään lokeroita, stereotypioita ja yksinkertaisuuksia. Mutta silti kustantamot niputetaan usein yhdeksi ryhmäksi, joka maksaa kaikesta työstä liian vähän ja jota voi aina tästä muistuttaa. Palkkioista neuvotellaan, suosituksia seurataan mahdollisuuksien mukaan ja palkkiot maksetaan aina, vaikka kustantamo tekisi tappiota tai pienen kustantamon omistaja jättäisi omat palkkansa maksamatta. Ajatus siitä, että joku vetää välistä, on outo, kun tiedetään, miten pitkiä päiviä kustantamoissa tehdään ja miten kiire on. Ehkä pelko siitä, että joku vetää välistä, on juurrutettu meihin, tai sitten pelko on tullut todeksi ulkomaisten omistajien ja pörssiin menemisen myötä. Tällöinkin olisi hyvä tutkia tulosta ja taseita ja kustantamon käytäntöjä, ennen kuin tekee suoraviivaisia johtopäätöksiä siitä, kuka hyötyy mistäkin.
Kaikki kirja-alan toimijat ovat samassa veneessä. Meidän pitää yhdessä olla huolissamme kirjojen myynnistä, kirjojen hinnoista ja etenkin lukemisesta yleensä. Pelisääntöjä on hiottava yhdessä, alan yhteisissä tapahtumissa pitää keskittyä siihen, miten pääsemme parempiin katteisiin, jolloin jaettavaakin olisi enemmän. Sen lisäksi, että tarvitsemme sopimuksia, pykäliä ja yhdessä sovittuja käytäntöjä, tarvitsemme hyväntahtoisuutta, toinen toistemme tukemista. Suositellaan kirjoja, ostetaan niitä, puhutaan kirjojen, kirjailijoiden ja kustantamojen puolesta eikä mietitä, saako joku jossakin kohtuuttoman paljon. En ole vielä tavannut ketään, joka olisi kirja-alalla saanut jotakin puoli-ilmaiseksi tekemättä mitään, mutta olen tavannut monia, jotka haaveilevat, että olisi varaa vapaaseen viikonloppuun.
Kustantamojen käytäntöjä – koskevatpa ne sitten palkkioita, kirjailijoiden brandaamista, markkinoinnin painopisteitä jne. – on arvosteltu rajusti viime vuosina. Kustantamot eivät ole puolustautuneet, sillä kustantamojen ja kirjailijoiden välit ovat luottamuksellisia, niistä ei puhuta julkisuudessa. Katteista, pettymyksistä ja veloista ei puhuta, jotteivät vaikeudet kasvaisi vielä isommiksi. Epäkohtia on paljon, ja käytäntöjä täytyykin ravistella, mutta keskusteluissa lentelee myös heittoja, jotka vain hajottavat mutta eivät tarjoa vaihtoehtoja – eivätkä armoa niille, jotka itseään säästämättä tekevät työtä hyvien kirjojen puolesta. Tekisi mieli peräänkuuluttaa myös täsmällisyyttä. Jos puhuu rahastamisesta, välistä vetämisestä ja ahneudesta, olisi hyvä näyttää esimerkein ja mieluiten numeroin, mitä tämä tarkoittaa. Heittoihin voi väsyä, kun todellisuus on jotakin ihan muuta. Harvalla on mitään salattavaa, mutta asiat ovat luottamuksellisia ja usein kipeitä.
Olin joitakin vuosia sitten myydä perintöpianoni, jotta saisin kahden käännösromaanin kulut katetuiksi. Ongelmana ei ollut se, että käännöspalkkiot olisivat olleet liian suuria (sitähän ne eivät ole) vaan se, että olin ottanut liian suuren riskin eivätkä kirjat myyneet riittävästi. Keskustelut siitä, miten kustantamot riistävät itselleen kaiken minkä irti saavat – niin taiteilijoista kuin työntekijöistään – tuntuivat silloin vierailta ja tuntuvat nyt. Suurin osa kirjailijoista ja kustantajista tarvitsee toisiaan, luottaa toisiinsa ja haluaa tehdä oman työnsä niin, että kaikki menestyisivät. Mitä jos kuohua ja valitusta olisi vähemmän? Jäisikö lehtien sivuille enemmän tilaa kritiikeille ja kirja-alan toimijoille enemmän aikaa puhua itse kirjoista? Jos emme ole kirja-alalla armollisempia toisiamme kohtaan, miten voimme kuvitella, että lukijoilla riittää armoa maksaa kirjoista hinta, josta riittää jaettavaa kaikille osapuolille?
--
Anna-Riikka Carlson on Avaimen kustannuspäällikkö.
Jos kirjoja myytäisiin kuten ennen, kirja-alalla ei kuohuisi. Viime vuosien myrskyt eivät johdu draaman kaipuusta vaan siitä, että kirjoja myydään vähemmän ja pienemmällä katteella kuin ennen. Tähän on monia syitä, joista on kirjoitettu paljon. En keskity tässä kirjoituksessa niihin vaan pohdin syitä mustavalkoiseen ajatteluun, joka jakaa kirja-alan ihmiset niihin, jotka saavat jatkuvasti liian pienen korvauksen työstään – kuten kirjailijat, kääntäjät, freelancerit – sekä niihin, joiden väitetään olevan ulkomaisten johtajien, kvartaaliajattelun ja viihteellistymisen vietävissä ja hyötyvän liikaa toisten työstä. Näitä ovat kustantajat, kirjakaupat ja logistiikkayritykset.
On totta, että taiteen tekijät, sisällön tuottajat, saavat useimmiten työstään kohtuuttoman pienen korvauksen, mutta sellaisen saa usein myös kustantaja ja kirjakauppa. Tästä johtuvat monet ongelmat työpaikoilla sekä organisaatiouudistukset ja uudelleenjärjestelyt. Tietenkin näitä järjestelyjä tehdään myös osin väärin perustein tilanteissa, joissa olisi kompromisseja jäljellä tai muita vaihtoehtoja kokeiltavana.
Ajattelen, että ihmiset, jotka kirjoittavat ja lukevat paljon, ovat halukkaita näkemään asioiden kaikki puolet ja eri sävyt ja välttämään lokeroita, stereotypioita ja yksinkertaisuuksia. Mutta silti kustantamot niputetaan usein yhdeksi ryhmäksi, joka maksaa kaikesta työstä liian vähän ja jota voi aina tästä muistuttaa. Palkkioista neuvotellaan, suosituksia seurataan mahdollisuuksien mukaan ja palkkiot maksetaan aina, vaikka kustantamo tekisi tappiota tai pienen kustantamon omistaja jättäisi omat palkkansa maksamatta. Ajatus siitä, että joku vetää välistä, on outo, kun tiedetään, miten pitkiä päiviä kustantamoissa tehdään ja miten kiire on. Ehkä pelko siitä, että joku vetää välistä, on juurrutettu meihin, tai sitten pelko on tullut todeksi ulkomaisten omistajien ja pörssiin menemisen myötä. Tällöinkin olisi hyvä tutkia tulosta ja taseita ja kustantamon käytäntöjä, ennen kuin tekee suoraviivaisia johtopäätöksiä siitä, kuka hyötyy mistäkin.
Kaikki kirja-alan toimijat ovat samassa veneessä. Meidän pitää yhdessä olla huolissamme kirjojen myynnistä, kirjojen hinnoista ja etenkin lukemisesta yleensä. Pelisääntöjä on hiottava yhdessä, alan yhteisissä tapahtumissa pitää keskittyä siihen, miten pääsemme parempiin katteisiin, jolloin jaettavaakin olisi enemmän. Sen lisäksi, että tarvitsemme sopimuksia, pykäliä ja yhdessä sovittuja käytäntöjä, tarvitsemme hyväntahtoisuutta, toinen toistemme tukemista. Suositellaan kirjoja, ostetaan niitä, puhutaan kirjojen, kirjailijoiden ja kustantamojen puolesta eikä mietitä, saako joku jossakin kohtuuttoman paljon. En ole vielä tavannut ketään, joka olisi kirja-alalla saanut jotakin puoli-ilmaiseksi tekemättä mitään, mutta olen tavannut monia, jotka haaveilevat, että olisi varaa vapaaseen viikonloppuun.
Kustantamojen käytäntöjä – koskevatpa ne sitten palkkioita, kirjailijoiden brandaamista, markkinoinnin painopisteitä jne. – on arvosteltu rajusti viime vuosina. Kustantamot eivät ole puolustautuneet, sillä kustantamojen ja kirjailijoiden välit ovat luottamuksellisia, niistä ei puhuta julkisuudessa. Katteista, pettymyksistä ja veloista ei puhuta, jotteivät vaikeudet kasvaisi vielä isommiksi. Epäkohtia on paljon, ja käytäntöjä täytyykin ravistella, mutta keskusteluissa lentelee myös heittoja, jotka vain hajottavat mutta eivät tarjoa vaihtoehtoja – eivätkä armoa niille, jotka itseään säästämättä tekevät työtä hyvien kirjojen puolesta. Tekisi mieli peräänkuuluttaa myös täsmällisyyttä. Jos puhuu rahastamisesta, välistä vetämisestä ja ahneudesta, olisi hyvä näyttää esimerkein ja mieluiten numeroin, mitä tämä tarkoittaa. Heittoihin voi väsyä, kun todellisuus on jotakin ihan muuta. Harvalla on mitään salattavaa, mutta asiat ovat luottamuksellisia ja usein kipeitä.
Olin joitakin vuosia sitten myydä perintöpianoni, jotta saisin kahden käännösromaanin kulut katetuiksi. Ongelmana ei ollut se, että käännöspalkkiot olisivat olleet liian suuria (sitähän ne eivät ole) vaan se, että olin ottanut liian suuren riskin eivätkä kirjat myyneet riittävästi. Keskustelut siitä, miten kustantamot riistävät itselleen kaiken minkä irti saavat – niin taiteilijoista kuin työntekijöistään – tuntuivat silloin vierailta ja tuntuvat nyt. Suurin osa kirjailijoista ja kustantajista tarvitsee toisiaan, luottaa toisiinsa ja haluaa tehdä oman työnsä niin, että kaikki menestyisivät. Mitä jos kuohua ja valitusta olisi vähemmän? Jäisikö lehtien sivuille enemmän tilaa kritiikeille ja kirja-alan toimijoille enemmän aikaa puhua itse kirjoista? Jos emme ole kirja-alalla armollisempia toisiamme kohtaan, miten voimme kuvitella, että lukijoilla riittää armoa maksaa kirjoista hinta, josta riittää jaettavaa kaikille osapuolille?
--
Anna-Riikka Carlson on Avaimen kustannuspäällikkö.
keskiviikko 7. joulukuuta 2011
Harri Haanpää Liken kustannuspäälliköksi
Liken tiedote tänään:
Like Kustannus Oy laajentaa kotimaisen kaunokirjallisuuden kustannustoimintaansa. Harri Haanpää aloittaa tammikuussa Liken kustannuspäällikkönä ja kehittää kotimaisen kaunokirjallisuuden kustannusohjelmaa yhdessä kustannustoimittaja Stella Vuoman ja julkaisujohtaja Päivi Paappasen kanssa.
Sofi Oksasen uusi romaani ilmestyy ensi syksynä Likeltä. Oksanen toteaa: ”Liken kirjallinen profiili edustaa itselleni tärkeitä arvoja, kuten sananvapauden ja ihmisoikeuksien kunnioittamista ja yhteiskunnallista valveilla oloa - välittämistä, niin ihmisen kuin maailman tilasta. Liken joukkoihin on helppo liittyä.”
Myös Riikka Ala-Harja julkaisee seuraavan kirjansa Likeltä. ”Haluan työskennellä Harri Haanpään kanssa”, hän toteaa.
Like Kustannus Oy laajentaa kotimaisen kaunokirjallisuuden kustannustoimintaansa. Harri Haanpää aloittaa tammikuussa Liken kustannuspäällikkönä ja kehittää kotimaisen kaunokirjallisuuden kustannusohjelmaa yhdessä kustannustoimittaja Stella Vuoman ja julkaisujohtaja Päivi Paappasen kanssa.
Sofi Oksasen uusi romaani ilmestyy ensi syksynä Likeltä. Oksanen toteaa: ”Liken kirjallinen profiili edustaa itselleni tärkeitä arvoja, kuten sananvapauden ja ihmisoikeuksien kunnioittamista ja yhteiskunnallista valveilla oloa - välittämistä, niin ihmisen kuin maailman tilasta. Liken joukkoihin on helppo liittyä.”
Myös Riikka Ala-Harja julkaisee seuraavan kirjansa Likeltä. ”Haluan työskennellä Harri Haanpään kanssa”, hän toteaa.
maanantai 5. joulukuuta 2011
Kustannusalan suurkonferenssi kesäkuussa 2012 Kapkaupungissa
Päivi Brink kirjoittaa:
The International Publishers Association järjestää kansainvälisen kustannusalan konferenssinsa IPA Publishers Congress Kapkaupungissa 12. - 14.6.2012. Teemana on “Publishing for a New Era” eli uuden aikakauden kustantaminen.
"IPA Publishers Congresses aim to offer a platform for full and open discussion among publishers from all over the world on basic industry problems and challenges."
Tässä tapahtuman verkkosivut: http://www.ipa2012.co.za/
"The program for this Congress is already at an advanced stage and will consist of Plenary as well as Parallel Breakaway sessions covering topics such as Publishing & Public Policy; E-Books; New Media Strategies; International Trade Issues – Publishing Across Borders and Digital Migration in Educational Publishing, all presented by leaders in their field."
Sinne minä menen!
Mikä on IPA?
"The International Publishers Association (IPA) is an international industry federation representing all aspects of book and journal publishing. Established in 1896, IPA's mission is to promote and protect publishing and to raise awareness for publishing as a force for economic, cultural and political development. Around the world IPA actively fights against censorship and promotes copyright, literacy and freedom to publish. IPA is an industry association with a human rights mandate."
www.internationalpublishers.org
The International Publishers Association järjestää kansainvälisen kustannusalan konferenssinsa IPA Publishers Congress Kapkaupungissa 12. - 14.6.2012. Teemana on “Publishing for a New Era” eli uuden aikakauden kustantaminen.
"IPA Publishers Congresses aim to offer a platform for full and open discussion among publishers from all over the world on basic industry problems and challenges."
Tässä tapahtuman verkkosivut: http://www.ipa2012.co.za/
"The program for this Congress is already at an advanced stage and will consist of Plenary as well as Parallel Breakaway sessions covering topics such as Publishing & Public Policy; E-Books; New Media Strategies; International Trade Issues – Publishing Across Borders and Digital Migration in Educational Publishing, all presented by leaders in their field."
Sinne minä menen!
Mikä on IPA?
"The International Publishers Association (IPA) is an international industry federation representing all aspects of book and journal publishing. Established in 1896, IPA's mission is to promote and protect publishing and to raise awareness for publishing as a force for economic, cultural and political development. Around the world IPA actively fights against censorship and promotes copyright, literacy and freedom to publish. IPA is an industry association with a human rights mandate."
www.internationalpublishers.org
torstai 27. lokakuuta 2011
Kirjan arvo
Päivi Brink kirjoittaa:
Helsingin Kirjamessut ovat taatusti Suomen kaupallisin krijallisuustapahtuma, vaikka messuilla muistetaan onneksi pääosin lähestyä kirjallisuutta sisällön kautta. Kustantaja Niklas Herlin kirjoittaa messujen kynnyksellä hienosti kolumnissaan Uudessa Suomessa siitä, kuinka kotimainen kirjallisuuskeskustelu on alkanut pyöriä ihan liikaa rahan ympärillä. Herlinin kolumnin luettuaan voi lähteä messuille ihmettelemään muun muassa virolaista nykykirjallisuutta, ja miettiä, mitä muuta arvoa kirjallisuudella on, kuin euroissa mitattava arvoa.
Herlin kirjoittaa: "Tietysti voidaan wahlroosilaisittain kysyä, tarvitseeko kirjallisuutta edes olla, jos se ei ole taloudellisesti kannattavaa. Hyvä kysymys. Mutta jos sitä ei olisi, ei olisi tämä maakaan sellainen kun se on. Enkä tiedä millainen Suomi tai "Suomi" meillä olisi ilman kirjallisuutta. Erilainen ainakin, jos sitä ylipäätään ilman kirjoja olisi."
http://niklasherlin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/86806-onko-kirjallisuuskeskustelu-rahakeskustelua
Helsingin Kirjamessut ovat taatusti Suomen kaupallisin krijallisuustapahtuma, vaikka messuilla muistetaan onneksi pääosin lähestyä kirjallisuutta sisällön kautta. Kustantaja Niklas Herlin kirjoittaa messujen kynnyksellä hienosti kolumnissaan Uudessa Suomessa siitä, kuinka kotimainen kirjallisuuskeskustelu on alkanut pyöriä ihan liikaa rahan ympärillä. Herlinin kolumnin luettuaan voi lähteä messuille ihmettelemään muun muassa virolaista nykykirjallisuutta, ja miettiä, mitä muuta arvoa kirjallisuudella on, kuin euroissa mitattava arvoa.
Herlin kirjoittaa: "Tietysti voidaan wahlroosilaisittain kysyä, tarvitseeko kirjallisuutta edes olla, jos se ei ole taloudellisesti kannattavaa. Hyvä kysymys. Mutta jos sitä ei olisi, ei olisi tämä maakaan sellainen kun se on. Enkä tiedä millainen Suomi tai "Suomi" meillä olisi ilman kirjallisuutta. Erilainen ainakin, jos sitä ylipäätään ilman kirjoja olisi."
http://niklasherlin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/86806-onko-kirjallisuuskeskustelu-rahakeskustelua
torstai 13. lokakuuta 2011
E-kirja Frankfurtin kirjamessuilla
Päivi Brink kirjoittaa:
Frankfurtin kirjamessuilla keskustellaan parhaillaan muun muassa lukulaitteista ja sähkökirjoista. Uusimmat lukulaitteet ovat siellä esillä, ja keskustelussa huomioidaan myös median vaikutus kirjallisuuden sisältöön.
“Multimedia formats are creating new forms of storytelling, the cloud is replacing the bookshelf and social reading platforms are turning reading into a collective experience. Content is no longer just raw material for the book and media industries, but rather a valuable commodity for technology providers.”
Laitevalmistajat ja kustantamot ovat pyrkineet saamaan uudet laitteet ja sovellukset valmiiksi ennen mailman suurimpia kirjamessuja, joten odotan innolla, mitä messujen jälkeen jää kuluttajan käteen.
Lue lisää kirjamessujen verkkosivulta: Spot your Business: Six Hot Spots for the media trends of tomorrow
https://en.book-fair.com/fbf/journalists/press_releases/fbf/detail.aspx?PageRequestId=979c92e8-643c-4dab-abd9-bfaa8de2d23a&c20f0587-85d5-44d3-a9a4-eb75d0c6143b=18402739-0926-477e-a8be-ddec8de15993
Frankfurtin kirjamessuilla keskustellaan parhaillaan muun muassa lukulaitteista ja sähkökirjoista. Uusimmat lukulaitteet ovat siellä esillä, ja keskustelussa huomioidaan myös median vaikutus kirjallisuuden sisältöön.
“Multimedia formats are creating new forms of storytelling, the cloud is replacing the bookshelf and social reading platforms are turning reading into a collective experience. Content is no longer just raw material for the book and media industries, but rather a valuable commodity for technology providers.”
Laitevalmistajat ja kustantamot ovat pyrkineet saamaan uudet laitteet ja sovellukset valmiiksi ennen mailman suurimpia kirjamessuja, joten odotan innolla, mitä messujen jälkeen jää kuluttajan käteen.
Lue lisää kirjamessujen verkkosivulta: Spot your Business: Six Hot Spots for the media trends of tomorrow
https://en.book-fair.com/fbf/journalists/press_releases/fbf/detail.aspx?PageRequestId=979c92e8-643c-4dab-abd9-bfaa8de2d23a&c20f0587-85d5-44d3-a9a4-eb75d0c6143b=18402739-0926-477e-a8be-ddec8de15993
torstai 8. syyskuuta 2011
Otava-konserni on ostanut Suomalaisen Kirjakaupan
Päivi Brink kirjoittaa:
Kilpailuvirasto ilmoitti eilen, että se ei käsittele Otava-konsernin Suomalaisen Kirjakaupan kauppaa. Kilpailuvirasto totesi, että yrityskauppaa ei tarvitse heille ilmoittaa, sillä saatujen tietojen perusteella yrityskaupan osapuolten eli Otava Oy:n ja Suomalainen Kirjakauppa Oy:n yhteenlaskettu liikevaihto ei ylitä 350 miljoonaa euroa. Näin ollen kilpailunrajoituslain mukaiset liikevaihtorajat eivät ylity ja asian käsittely voidaan päättää ilman toimenpiteitä.
Otava-konserni kertoi 25.8. ostaneensa Suomalainen Kirjakauppa Oy:n Sanoma-konsernilta. Kauppa sisältää Suomalaisen Kirjakaupan ja Rautakirjan osuudet Kirjavälityksen osakkeista.
Otavan tiedotteessa kauppaa perusteltiin näin: "Hankkimalla Suomalaisen Kirjakaupan Otava-konserni panostaa suomalaiseen kirjallisuuteen ja turvaa kirjojen laajan valikoiman jakelutien tulevaisuuden. Suomalainen Kirjakauppa on Suomen suurin kirjakauppaketju, ja sen menestys palvelee kirjailijoita, kustantajia ja suomalaisia lukijoita." Lisäksi kaupalla on tietysti taloudellisia perusteita: "Kaupan myötä Otava Oy vahvistaa asemaansa yhtenä suurimmista media-alan toimijoista Suomessa."
Suomalainen Kirjakauppa Oy:ssä on 59 Suomalainen Kirjakauppa -myymälää, kaksi Yliopistokirjakauppaa, kolme Reader´s-pokkarimyymälää, Lukiolaisten kirjakauppa ja verkkokauppa. Suomalaisen Kirjakaupan uutena toimitusjohtajana aloittaa Timo Kopra. Suomalainen Kirjakauppa on perustettu vuonna 1912 ja juhlii siis ensi vuonna satavuotisjuhliaan.
Kilpailuvirasto ilmoitti eilen, että se ei käsittele Otava-konsernin Suomalaisen Kirjakaupan kauppaa. Kilpailuvirasto totesi, että yrityskauppaa ei tarvitse heille ilmoittaa, sillä saatujen tietojen perusteella yrityskaupan osapuolten eli Otava Oy:n ja Suomalainen Kirjakauppa Oy:n yhteenlaskettu liikevaihto ei ylitä 350 miljoonaa euroa. Näin ollen kilpailunrajoituslain mukaiset liikevaihtorajat eivät ylity ja asian käsittely voidaan päättää ilman toimenpiteitä.
Otava-konserni kertoi 25.8. ostaneensa Suomalainen Kirjakauppa Oy:n Sanoma-konsernilta. Kauppa sisältää Suomalaisen Kirjakaupan ja Rautakirjan osuudet Kirjavälityksen osakkeista.
Otavan tiedotteessa kauppaa perusteltiin näin: "Hankkimalla Suomalaisen Kirjakaupan Otava-konserni panostaa suomalaiseen kirjallisuuteen ja turvaa kirjojen laajan valikoiman jakelutien tulevaisuuden. Suomalainen Kirjakauppa on Suomen suurin kirjakauppaketju, ja sen menestys palvelee kirjailijoita, kustantajia ja suomalaisia lukijoita." Lisäksi kaupalla on tietysti taloudellisia perusteita: "Kaupan myötä Otava Oy vahvistaa asemaansa yhtenä suurimmista media-alan toimijoista Suomessa."
Suomalainen Kirjakauppa Oy:ssä on 59 Suomalainen Kirjakauppa -myymälää, kaksi Yliopistokirjakauppaa, kolme Reader´s-pokkarimyymälää, Lukiolaisten kirjakauppa ja verkkokauppa. Suomalaisen Kirjakaupan uutena toimitusjohtajana aloittaa Timo Kopra. Suomalainen Kirjakauppa on perustettu vuonna 1912 ja juhlii siis ensi vuonna satavuotisjuhliaan.
tiistai 6. syyskuuta 2011
Gummeruksen uutisia
Päivi Brink kirjoittaa:
Suomalaisissa kustantamoissa näyttää tapahtuvan jatkuvasti muutoksia johtoportaassa, tällä kertaa Gummeruksessa. Heiskanen tulee sähköisen viestinnän puolelta YLEstä. Mediatalot käyttävätkin laajasti median ammattilaisten ammattitaitoa, eikä päättäjien enää tarvitse olla kirjallisuuden asiantuntijoita kapeasti. Minusta se on hyvä, että sähkökirjan tuomaa potentiaalia pohditaan laaja-alaisesti eri kannoilta, kunhan pääasian eli sisällön laatu ei heikkene.
Tässä Gummeruksen tiedote:
Sakari Heiskanen Gummerus Kustannuksen kotimaisen kaunokirjallisuuden kustannuspäälliköksi
Gummerus Kustannus Oy:n kotimaisen kaunokirjallisuuden kustannuspäälliköksi on 1.9.2011 alkaen nimitetty Sakari Heiskanen. Ennen Gummerusta Heiskanen työskenteli Yleisradiossa toimittajana, ohjelmakehittäjänä ja tuottajana muun muassa YLE Viihteessä ja YLE Draamassa.
"Sakari on tarinoiden jalostamisen huippuammattilainen, jolla on vahvat näytöt luovan organisaation tärkeimmän voimavaran eli tekijöiden palvelemisesta”, toteaa kustannusjohtaja Henrikki Timgren.
"Vastuun ottaminen 140-vuotiaan Gummeruksen kotimaisesta kaunokirjallisuudesta on kunniakas haaste. Uskon, että taustani sähköisessä mediassa auttaa minua ymmärtämään muutoksia kirjankustantamisen kentällä. Tärkeintä on kuitenkin aina ja ikuisesti hyvä tarina", Sakari Heiskanen sanoo.
Suomalaisissa kustantamoissa näyttää tapahtuvan jatkuvasti muutoksia johtoportaassa, tällä kertaa Gummeruksessa. Heiskanen tulee sähköisen viestinnän puolelta YLEstä. Mediatalot käyttävätkin laajasti median ammattilaisten ammattitaitoa, eikä päättäjien enää tarvitse olla kirjallisuuden asiantuntijoita kapeasti. Minusta se on hyvä, että sähkökirjan tuomaa potentiaalia pohditaan laaja-alaisesti eri kannoilta, kunhan pääasian eli sisällön laatu ei heikkene.
Tässä Gummeruksen tiedote:
Sakari Heiskanen Gummerus Kustannuksen kotimaisen kaunokirjallisuuden kustannuspäälliköksi
Gummerus Kustannus Oy:n kotimaisen kaunokirjallisuuden kustannuspäälliköksi on 1.9.2011 alkaen nimitetty Sakari Heiskanen. Ennen Gummerusta Heiskanen työskenteli Yleisradiossa toimittajana, ohjelmakehittäjänä ja tuottajana muun muassa YLE Viihteessä ja YLE Draamassa.
"Sakari on tarinoiden jalostamisen huippuammattilainen, jolla on vahvat näytöt luovan organisaation tärkeimmän voimavaran eli tekijöiden palvelemisesta”, toteaa kustannusjohtaja Henrikki Timgren.
"Vastuun ottaminen 140-vuotiaan Gummeruksen kotimaisesta kaunokirjallisuudesta on kunniakas haaste. Uskon, että taustani sähköisessä mediassa auttaa minua ymmärtämään muutoksia kirjankustantamisen kentällä. Tärkeintä on kuitenkin aina ja ikuisesti hyvä tarina", Sakari Heiskanen sanoo.
torstai 18. elokuuta 2011
Otavan Kirjasäätiön uudet kirjallisuuspalkinnot
Päivi Brink kirjoittaa:
Otavan Kirjasäätiö perustaa kolme kirjallisuuspalkintoa ja ilahduttavasti myös lastenkirjailijoille tarkoitettu Helakisa-palkinto kasvaa rahallisesti. Minkähänlaiseksi näiden palkintojen merkitys muodostuu Finladian ja muiden jo olemassaolevien rinnalla? Kiinnostavaa.
Otavan tiedote:
Otavan Kirjasäätiö perustaa kolme uutta vuosittain jaettavaa kirjallisuuspalkintoa. Palkinnoilla Otavan Kirjasäätiö haluaa tukea ja kannustaa merkittävää kotimaista kirjallista toimintaa.
Palkinnot ovat
Veijo Meri -kirjallisuuspalkinto
Otavan Kirjasäätiön tietokirjapalkinto
Otavan Kirjasäätiön oppimateriaalipalkinto
Jokainen palkinto on arvoltaan 15.000 euroa.
Uudet palkinnot tulevat kahden olemassa olevan palkinnon, Kaarina Helakisa -kirjallisuuspalkinnon ja Erkki Reenpää -suomentajapalkinnon lisäksi.
Vuonna 1999 perustetun Kaarina Helakisa -kirjallisuuspalkinnon arvo nousee 15.000 euroon. Ensimmäinen Erkki Reenpää -palkinto myönnettiin ansioituneelle suomentajalle vuonna 2004. Tähän asti joka toinen vuosi jaetusta palkinnosta tulee vuosittainen.
Palkinnot jaetaan keväällä 2012 ja siitä eteenpäin vuosittain.
Otavan Kirjasäätiö perustaa kolme kirjallisuuspalkintoa ja ilahduttavasti myös lastenkirjailijoille tarkoitettu Helakisa-palkinto kasvaa rahallisesti. Minkähänlaiseksi näiden palkintojen merkitys muodostuu Finladian ja muiden jo olemassaolevien rinnalla? Kiinnostavaa.
Otavan tiedote:
Otavan Kirjasäätiö perustaa kolme uutta vuosittain jaettavaa kirjallisuuspalkintoa. Palkinnoilla Otavan Kirjasäätiö haluaa tukea ja kannustaa merkittävää kotimaista kirjallista toimintaa.
Palkinnot ovat
Veijo Meri -kirjallisuuspalkinto
Otavan Kirjasäätiön tietokirjapalkinto
Otavan Kirjasäätiön oppimateriaalipalkinto
Jokainen palkinto on arvoltaan 15.000 euroa.
Uudet palkinnot tulevat kahden olemassa olevan palkinnon, Kaarina Helakisa -kirjallisuuspalkinnon ja Erkki Reenpää -suomentajapalkinnon lisäksi.
Vuonna 1999 perustetun Kaarina Helakisa -kirjallisuuspalkinnon arvo nousee 15.000 euroon. Ensimmäinen Erkki Reenpää -palkinto myönnettiin ansioituneelle suomentajalle vuonna 2004. Tähän asti joka toinen vuosi jaetusta palkinnosta tulee vuosittainen.
Palkinnot jaetaan keväällä 2012 ja siitä eteenpäin vuosittain.
tiistai 31. toukokuuta 2011
BookExpo America ja sähkökirjat
Päivi Brink kirjoittaa:
New Yorkissa pidettiin viime viikonloppuna BookExpo America, joka kokosi yhteen kustantajat, kirjailijat, kirjakauppiaat ja kirjastoihmiset hyvin samaan tapaan kuin meidän kirjamessumme – vaikka ihan toisessa mittakaavassa.
The New York Timesin toimittaja Julie Bosman otsikoi: “E-Business Is the Buzz at Book Fair”. Hän kertoo, että expossa keskusteltiin paljon kustantajan roolista digitaalisen kirjan aikakaudella. Iso kustantamo Barnes & Noble on mennyt mukaan lukulaitebisnekseen, ja nettikirjakauppajätti Amazon on lähtenyt mukaan kustantamiseen. Vanhat roolit eivät siis enää kahlitse alan toimijoita.
“There’s a tendency to think that the other guy’s piece of the pie is so much easier, and you can just jump in and do it,” Susan Petersen Kennedy, the president of Penguin Group USA, said on Tuesday afternoon with a hearty laugh. “It’s good for Amazon to go into publishing. Maybe they’ll develop some respect for how hard it is. Come on in, try it. Go ahead. It’s not so easy.”
Yhdysvalloissa e-kirjat myyvät joidenkin teosten kohdalla jo paremmin kuin painetut kirjat, mikä tuottaa ongelmia pienille kirjakaupoille, kun kauppa siirtyy nettiin. The New York Timesin mukaan e-kirjat ovat olleet menestyksellisiä fiktion puolella, erityisesti sellaisten lajien kuin dekkari ja viihderomaani kohdalla, mutta lastenkirjat ja suuri osa tietokirjoista luetaan edelleen mieluiten painettuna kirjana. Kustantajat ovat tyytyväisenä panneet merkille, että lukulaitteiden omistajat ostavat enemmän kirjoja kuin ennen lukulaitteita. E-kirjojen markkinat ovat globaalit – ainakin englanninkielisen kirjallisuuden markkinat.
http://www.nytimes.com/2011/05/26/books/bookexpo-america-underlines-industry-shifts.html?_r=1&scp=1&sq=book%20expo%20america&st=cse
New Yorkissa pidettiin viime viikonloppuna BookExpo America, joka kokosi yhteen kustantajat, kirjailijat, kirjakauppiaat ja kirjastoihmiset hyvin samaan tapaan kuin meidän kirjamessumme – vaikka ihan toisessa mittakaavassa.
The New York Timesin toimittaja Julie Bosman otsikoi: “E-Business Is the Buzz at Book Fair”. Hän kertoo, että expossa keskusteltiin paljon kustantajan roolista digitaalisen kirjan aikakaudella. Iso kustantamo Barnes & Noble on mennyt mukaan lukulaitebisnekseen, ja nettikirjakauppajätti Amazon on lähtenyt mukaan kustantamiseen. Vanhat roolit eivät siis enää kahlitse alan toimijoita.
“There’s a tendency to think that the other guy’s piece of the pie is so much easier, and you can just jump in and do it,” Susan Petersen Kennedy, the president of Penguin Group USA, said on Tuesday afternoon with a hearty laugh. “It’s good for Amazon to go into publishing. Maybe they’ll develop some respect for how hard it is. Come on in, try it. Go ahead. It’s not so easy.”
Yhdysvalloissa e-kirjat myyvät joidenkin teosten kohdalla jo paremmin kuin painetut kirjat, mikä tuottaa ongelmia pienille kirjakaupoille, kun kauppa siirtyy nettiin. The New York Timesin mukaan e-kirjat ovat olleet menestyksellisiä fiktion puolella, erityisesti sellaisten lajien kuin dekkari ja viihderomaani kohdalla, mutta lastenkirjat ja suuri osa tietokirjoista luetaan edelleen mieluiten painettuna kirjana. Kustantajat ovat tyytyväisenä panneet merkille, että lukulaitteiden omistajat ostavat enemmän kirjoja kuin ennen lukulaitteita. E-kirjojen markkinat ovat globaalit – ainakin englanninkielisen kirjallisuuden markkinat.
http://www.nytimes.com/2011/05/26/books/bookexpo-america-underlines-industry-shifts.html?_r=1&scp=1&sq=book%20expo%20america&st=cse
torstai 26. toukokuuta 2011
Mitä Suomessa kustannetaan? Mitä myydään?
Päivi Brink kirjoittaa:
Suomessa julkaistut uutuusnimikkeet vuonna 2010:
Kotimainen proosa 261
Kotimaiset runot ja näytelmät 92
Käännetty proosa 307
Käännetyt runot ja näytelmät 12
Käännösproosaa julkaistiin 5 % enemmän ja kotimaista proosaa 17 % vähemmän kuin edellisenä vuonna nimikkeiden määrää katsottaessa.
Kotimaiset lastenkirjat 227
Kotimaiset nuortenkirjat 55
Käännetyt lastenkirjat 626
Käännetyt nuortenkirjat 163
Edelliseen vuoteen verrattuna käännetyn nuortenkirjallisuuden nimikemäärä kasvoi huimat 31 %.
Kaunokirjallisuus yhteensä 671
Lasten- ja nuortenkirjat,yhteensä 1071
Sarjakuvat yhteensä 315
Tietokirjat yhteensä 1837
Oppikirjat yhteensä 556
Myynnin jakautuminen kirjallisuuslajeittain:
Tietokirjat 35 %
Oppikirjat 32 %
Kaunokirjallisuus 15 %
Lasten- ja nuortenkirjat 13 %
Sarjakuvat 5 %
Myydyimmät kaunokirjat:
Ilkka Remes: Shokkiaalto 72 600
Mauri Kunnas: Hurja-Harri ja pullon henki 65 700
Riikka Pulkkinen: Totta 59 100
Myydyin käännös oli Cornwellin Valokeilassa, jota myytiin 49 400.
Tulkitsen, että vaikka kotimaisen kaunokirjallisuuden nimikemäärä laskisi, suosituimpia kotimaisia teoksia myydään edelleen enemmän kuin käännösproosan suosituimpia teoksia. Eli meillä on muutama kotimainen tähtikirjailija, joiden teoksia ostetaan todella paljon. Myydyimmät käännetyt kaunokirjat ovat dekkareita.
www.kustantajat.fi/tilastot/
Suomessa julkaistut uutuusnimikkeet vuonna 2010:
Kotimainen proosa 261
Kotimaiset runot ja näytelmät 92
Käännetty proosa 307
Käännetyt runot ja näytelmät 12
Käännösproosaa julkaistiin 5 % enemmän ja kotimaista proosaa 17 % vähemmän kuin edellisenä vuonna nimikkeiden määrää katsottaessa.
Kotimaiset lastenkirjat 227
Kotimaiset nuortenkirjat 55
Käännetyt lastenkirjat 626
Käännetyt nuortenkirjat 163
Edelliseen vuoteen verrattuna käännetyn nuortenkirjallisuuden nimikemäärä kasvoi huimat 31 %.
Kaunokirjallisuus yhteensä 671
Lasten- ja nuortenkirjat,yhteensä 1071
Sarjakuvat yhteensä 315
Tietokirjat yhteensä 1837
Oppikirjat yhteensä 556
Myynnin jakautuminen kirjallisuuslajeittain:
Tietokirjat 35 %
Oppikirjat 32 %
Kaunokirjallisuus 15 %
Lasten- ja nuortenkirjat 13 %
Sarjakuvat 5 %
Myydyimmät kaunokirjat:
Ilkka Remes: Shokkiaalto 72 600
Mauri Kunnas: Hurja-Harri ja pullon henki 65 700
Riikka Pulkkinen: Totta 59 100
Myydyin käännös oli Cornwellin Valokeilassa, jota myytiin 49 400.
Tulkitsen, että vaikka kotimaisen kaunokirjallisuuden nimikemäärä laskisi, suosituimpia kotimaisia teoksia myydään edelleen enemmän kuin käännösproosan suosituimpia teoksia. Eli meillä on muutama kotimainen tähtikirjailija, joiden teoksia ostetaan todella paljon. Myydyimmät käännetyt kaunokirjat ovat dekkareita.
www.kustantajat.fi/tilastot/
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)