Päivi Brink kirjoittaa:
Guardian kertoo, että Philip Roth on saanut elämäntyöpalkinnon:
Announcing the winner, Rick Gekoski, chair of the judges, said that for 50 years, Roth's books have "stimulated, provoked and amused an enormous, and still expanding, audience". -- The £60,000 biannual Man Booker International is awarded for a writer's "achievement in fiction", and considers a body of work rather than, like its sister prize the Man Booker, a single novel. -- In recent years a regular favourite to bring the Nobel back to America, and a three-time finalist for the Man Booker International, Roth is no stranger to awards, having won the Pulitzer for American Pastoral, the National Book Award (twice, for Goodbye, Columbus and Sabbath's Theater) and the PEN/Faulkner award (three times, for Operation Shylock, The Human Stain, and Everyman).
Guardian kuitenkin raportoi myös, että yksi palkinnon tuomareista erosi, koska ei pitänyt valintaa oikeana:
Author and publisher Carmen Callil has withdrawn from the judging panel of the Man Booker International prize over its decision to honour Philip Roth with the £60,000 award. Dismissing the Pulitzer prize-winning author, Callil said that "he goes on and on and on about the same subject in almost every single book. It's as though he's sitting on your face and you can't breathe".
Oma kokemukseni mukaan "Portnoyn tauti" oli mainio, mutta I Married a Communist" tuntui juuri siltä, että joku istuisi naamani päällä!
http://www.guardian.co.uk/books/2011/may/18/philip-roth-wins-man-booker-international?intcmp=239
Tervetuloa! Virtuaalinen kirjallisuuskahvila Café Voltaire jatkaa Avaimen Café Voltaire -kirjasarjan aloittamaa keskustelua maailman nykykirjallisuuksista. Ota kuppi kuumaa ja istahda pöytään. Café Voltaire on sielua virkistävä kohtaamispaikka, jossa keskustellaan nykyihmisen tilanteesta maailmassa.
Olen täysin eri kannalla kuin tuo Rothin julkeasti hylännyt kriitikko. Roth on kehittynyt ja kypsynyt vuosien varrella: hänen kertojansa eivät ole enää niin julkeita ja arrogantteja, vaan kypsyneet ja nöyrtyneet. Pidän paljon Rothin vanhan miehen romaaneista, kuten Everymanista. - Ja edustaahan hän nyt eräänlaista amerikkalaisen kirjallisuuden monumenttia.
VastaaPoistaOma suosikkini on Amerikkalainen pastoraali. Muistan elävästi, miten vaikuttunut olin nuorena kirjallisuudenopiskelijana siitä, millaisen näköalan se tarjosi amerikkalaiseen yhteiskuntaan ja elämänmuotoon. Ja miten profeetallinen se olikaan, kun sitä arvioi vuoden 2001 terrori-iskujen jälkeen. Roth on ehdottomasti ansainnut palkintonsa!
VastaaPoistaMiten mahtavaa, että kirjallisuuspalkinnot herättävät näin kiihkeää debattia kirjallisuudesta ja sen laadullisesta sisällöstä. Itse olen myös ollut hyvin vaikuttunut Amerikkalaisesta pastoraalista ja olen iloinen Rothin valinnasta.
VastaaPoistaOdotan kiinnostuneena Callilin laajempia perusteluita ratkaisulleen lauantain Guardianissa. Guardianin Robert McCrum olettaa perusteeksi vaikeuksia samaistua Rothin henkilöhahmoihin: Her expertise is as an ebullient and pioneering feminist publisher from the 1970s. It's hardly a surprise that she should find herself unresponsive to Roth's lifelong subject: the adventures of the ordinary sexual (American) man.
Odotan kiinnostuksella, että reflektoiko Callil tätä näkemystä jotenkin.
Outo ajatus, että feministi ei voisi ymmärtää tavallisia miehiä, jotka ovat vääjäämättä myös seksuaalisia. Mutta täytyy katsoa, mitä Callil itse antaa perusteluikseen lauantaina. Hän on jo kritisoinut juryn toimintatapaa. Ainahan juryt joutuvat tekemään kompromisseja, mutta tässä tapauksessa keskustelua ei kuulemma ollut tarpeeksi. Tuomareita oli vain kolme, ja Calil ilmeisesti koki, että hänen ylitseen käveltiin. Hän on Virago-kustantamon perustaja, joten ei ihan turha rouva.
VastaaPoistaOnpas mielenkiintoista, että kirjan herättämä tunne otetaan näin vakavasti. Suomessa ajatellaan ehkä toisin päin: kirjan pitääkin ahdistaa, jotta sen voi ottaa vakavasti ja palkita. Kukaan tuomari ei kehtaisi sanoa, että en tykännyt tästä, kun se oli niin painostava. Mutta ei täälläkään tietysti jankkaamisesta pidetä.
VastaaPoista