Sofie Sagerin pilapiirros vuodelta 1859 kuvaa romaanien lukemisen laiskistavaa vaikutusta.
Päivi Brink kirjoittaa:
Pohjoismainen, naisten kirjoittama kirjallisuus on saanut omat verkkosivut. Ne ovat luettavissa englanniksi, ruotsiksi ja tanskaksi. Sivuilla esitellään kirjailijoita ja heidän teoksiaan, ja kerrotaan kirjallisuuden ilmiöistä, jotka koskettavat erityisesti naiskirjailijoita ja -lukijoita.
Esimerkiksi Lisbet Larssonin kirjoittama Den farliga romanen -osio kertoo, että 1800-luvulla romaanien lukemista pidettiin naisille sopimattomana, vaikka juuri he lukivat ahkerasti. Kirjallisuus passivoi, teki laiskaksi ja unelmoivaksi, eikä kannustanut käytännön puuhasteluun. Louise Munthe kirjoitti vuonna 1860 päiväkirjassaan: "Man vill annars påstå att det icke skulle vara nyttigt, att för mycket öfverlemna sig däråt. Jag tror att det kan vara så, derföre att man åsidosätter andra göromål och andra sysselsättningar, men att det på annat sätt kan vara skadligt har jag svårt att fatta."
V.F. Palmblads kirjoitti samasta aiheesta dialogimuotoisessa esseessään "Öfver romanen" 1812. Siinä miehet päättävät pelastaa nuoren Mathildan, joka on sulkeutunut kirjastoon lukemaan:
"Jag skulle endast derföre hata romanläsningen, fortfor Edvard, att den uppslukar all annan. Läs blott en sida, och ni skall icke hvila förrn ni genomläst alla banden, förrn ni genomläst alla som finns i huset, i grannskapet ... För unga fruntimmer åtminstone kan jag icke annat än anse dylika studier för minst välgörande. De späda känslor, de ännu namnlösa begär, som ligga i knoppning uti deras bröst, böra icke brådmognas eller ledas, att utom sig söka ett föremål. Deras inbillning är ännu för ren, för skär att dväljas bland föreställningar, som tillhöra en senare ålder."
Tottahan se on, että joskus jäävät tiskit tiskaamatta ja imurointi kesken, kun pitää lukea joku jännittävä romaani loppuun. En siis kiellä, etteikö romaanien lukeminen voisi johtaa kodin siisteyden heikentymiseen. Mutta onneksi sillä ei ole niin väliä, ja on ihan turha yrittää "pelastaa" meitä Emma Bovaryn kanssasisaria ja kohtalotovereita kirjastojemme kätköistä!
Verkkosivuilla on nyt yli 200 teemaesseetä, jotka käsittelevät eri tavoin 1000 vuoden aikana julkaistua pohjoismaista naiskirjallisuutta, ja kirjailijaesseet esittelevät yli 800 kirjailijaa eri aikakausilta, nykykirjallisuutta unohtamatta.
Kuvalähde ja verkkosivut: http://nordicwomensliterature.net
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti